Jälleen kerran en jaksa olla ihmettelemättä maallikkojen kannanottoja mielenterveysongelmien yhteydessä. Niin psykiatrian erikoislääkäri kuin pitkäaikainen psykologinikin ovat lausuneet yksiselitteisesti ammattietiikan mukaiset syynsä ylivelkaantumisesta ja siihen johtaneista syistä. Sitten tulee joku, joka ei tunne tätä tautia sitten yhtään ja väittää, että kyse onkin ollut "kevytmielisestä velkaantumisesta".
Tuo termihirviö tarkoittaa suomennettuna sitä, että olisin tehnyt velkaa huvikseni ja tajunnut jo tekohetkellä, etten pysty suoriutumaan niistä. Niin varmaan. Otti kyllä sydämestä ja tuli itku silmään moisesta väitteestä. Ettäkö tällainen perfektionisti, palkanlaskija, kirjanpitäjä, taloudenhoitaja, sihteeri jne. syyllistyisi moiseen epäkunnioittavaan tekoon. EI IKINÄ!
Pitää tietysti muistaa, että perintätoimiston lakimies ajaa tietysti päämiehensä asiaa aivan kuten minun juristini on minun puolellani. Olin tänään käräjäoikeudessa kertomassa oman näkemykseni ja mukanani oli edunvalvontatoimiston hankkima hyvin pätevä varatuomari. Kansliapäätös tulee keskiviikkona (14.8.2013).
Pääsen joka tapauksessa velkajärjestelyyn, nyt tuomari ottaa kantaa siihen, onko järjestelyaika 3 vuotta vai 5 vuotta.
Minä niin toivon, että joku voisi tulla ja leikata pois tämän taudin :( Olen väsynyt selittämään virastoille ja ihmisille bipoa ja kaiken lisäksi edunvalvoja-asiaa. Oikeasti tunnen olevani joskus toisen luokan kansalainen, joka on ajanut itsensä tähän tilaan ihan tieten tahtoen.
Toisaalta, onko edes oikein edellyttää, että ihminen ymmärtäisi tämän sairauden eri puolia, ellei kuuntelija ole psykiatrian ammattilainen tai lähipiiristä löydy joku maanis-depressiivinen. Ehkä sekään ei ole reilua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti