Onkin vierähtänyt pari kuukautta edellisestä tekstistäni. Viime perjantaina, 5.12. sain painaa valkolakin päähäni, ihan kohtuullisin arvosanoin: B-matematiikka C, A-englanti B, B-ruotsi C ja äidinkieli C. Se, että sain nuo arvosanat, vaikka en lukenut yo-kirjoituksiin, on minulle suoranainen ihme. Eniten jäi kaivelemaan se, että äidinkielen osalta arvosana putosi oman opettajani arvostelusta peräti kaksi arvosanaa.
Olin otettu siitä, että aikuislukion rehtori tuli henkilökohtaisesti paikalle ojentamaan minulle todistukseni. Hän myös painotti sitä, miten arvokasta on kirjoittaa ylioppilaaksi kotilukiosta eli kotona opiskellen.
Ei se opiskelu kuitenkaan nohin kirjoituksiin jäänyt. Parhaillaan käyn tuolla koululla videotunneilla opiskelemassa noiden neljän kirjoittamani aineen abi-kursseja. Keväällä kirjoitan kaikki uudelleen ja yritän saada arvosanoja nousemaan. Ruotsin C lienee tosin osaamiseni ylärajoilla, joten olisi kyllä aikamoinen ihme, jos se nousisi. Sen sijaan muissa aineissa tiedän pystyväni parempaan kuin syksyn kirjoitusten tulokset antavat ymmärtää.
Syksyn aikana saan tutustua ihan uusiin opettajiin, mikä kieltämättä jännittää. Aion kuitenkin kertoa heillekin rehellisesti sairaudestani. Tämä siksi, että he ymmärtäisivät jos joskus satun tekemään sanomaan jotain enemmän tai vähemmän omituista.
Viikonloppuna oli ikimuistoiset juhlat, jonne olin kutsunut minulle läheisiä ihmisiä. He kaikki olivat sellaisia, jotka ova kannustaneet minua opiskeluissani ja jotka osaavat oikeasti arvostaa suoritustani.
Biponikin on juuri nyt ihan hyvässä vaiheessa. Vähän on syksyn aikana meinannut iskeä hypoa päälle ja puheeni on nopeampaa kuin tavallisesti. Edelleenkin tirahtaa kyynel silmään niin ilosta kuin surustakin. Syksyn aikana talous on ollut taas kovilla, sillä tietokoneen simahtamisen ja uuden hankkimisen lisäksi autoonkin piti tehdä 860 euron remontti, koska muuten se ei olisi mennyt läpi katsastuksesta.
Nyt keskityn taas opiskeluun. Valitettavasti se on pois kuntosalikäynneistä. Ei tahdo millään jaksaa istua joka maanantai ja tiistai koulunpenkillä iltapäivän viidestä aina iltaan puoli yhdeksään saakka.
